Hoppa till innehåll

Agenttipohjainen tekoäly tarjousprosessissa: mitä se tarkoittaa

Aaro Angerpuro
3 min luettavaa

Agenttipohjainen tekoäly suorittaa tarjousprosessin työvaiheita itsenäisesti, toisin kuin keskustelubotti. Käymme läpi mitä se tarkoittaa, mihin se soveltuu ja mitä hyötyä siitä on tarjoajalle.

Agenttipohjainen tekoäly (engl. agentic AI) tarkoittaa tekoälyä, joka suorittaa monivaiheisia tehtäviä itsenäisesti ilman jatkuvaa ohjausta. Se eroaa keskustelubotista, joka vastaa yhteen kysymykseen kerrallaan ja odottaa seuraavaa kehotetta.

Tarjousprosessissa ero on käytännöllinen. Keskustelubotti auttaa kirjoittamaan yhden kappaleen, kun sitä pyytää. Agentti lukee koko tarjouspyynnön, tunnistaa vaatimukset ja luonnostelee vastaukset yhtenä kokonaisuutena.

Mitä agenttipohjainen tekoäly tarkoittaa

Tavallinen tekoälytyökalu vaatii käyttäjältä jatkuvaa ohjausta: jokainen vaihe pitää pyytää erikseen. Agentti saa tavoitteen, esimerkiksi vastauksen laatimisen tiettyyn tarjouspyyntöön, ja jakaa sen itse osatehtäviin. Se hakee tietoa, tekee välivaiheet ja palauttaa valmiin luonnoksen.

Käytännössä kyse ei ole yhdestä tekoälystä vaan useasta erikoistuneesta agentista, jotka hoitavat eri työvaiheet.

Miten agentit jakavat työn

Tyypillinen agenttikokonaisuus jakautuu rooleihin:

  1. Analyysi: lukee tarjouspyynnön ja poimii pakolliset vaatimukset, soveltuvuusehdot ja määräajat.
  2. Vertailu: etsii yrityksen aiemmista tarjouksista ja referensseistä ne kohdat, jotka vastaavat vaatimuksia.
  3. Luonnostelu: kirjoittaa vastaukset teknisiin kriteereihin yrityksen omalla tyylillä.
  4. Tarkistus: vertaa luonnosta tarjouspyynnön vaatimuksiin ja merkitsee puuttuvat liitteet ja ristiriidat.

Vaiheet etenevät peräkkäin, ja jokainen agentti käyttää edellisen tuotosta lähtötietona.

Mihin tekoäly soveltuu ja mihin ei

Tekoäly on vahvimmillaan toistuvassa ja sääntöpohjaisessa työssä: vaatimusten poiminnassa, asiakirjojen vertailussa ja ensiluonnoksissa. Nämä vaiheet vievät paljon aikaa mutta vaativat vähän harkintaa.

Ihmisen vastuulle jää se, mitä tekoäly ei osaa: hinnoittelu, strateginen painotus ja arvio siitä, mihin tarjouspyyntöihin ylipäätään kannattaa vastata. Tekoäly ei korvaa tarjousasiantuntijaa, vaan poistaa rutiinin, jotta asiantuntijan aika riittää harkintaa vaativiin osiin.

Mitä hyötyä tästä on tarjoajalle

Kolme käytännön vaikutusta:

  • Aikaisempi arvio kannattavuudesta. Agentti analysoi tarjouspyynnön heti ja kertoo, täyttääkö yritys pakolliset vaatimukset. Turhaan valmisteluun ei kulu päiviä.
  • Useampi tarjous samalla väellä. Kun rutiinivaiheet hoituvat automaattisesti, yksi henkilö ehtii hoitaa useampaa tarjousprosessia laadun kärsimättä.
  • Vähemmän muotovirheitä. Tarkistusvaihe tunnistaa puuttuvat liitteet ja tarjouksen sisäiset ristiriidat ennen lähetystä, eli juuri ne seikat, joiden takia tarjouksia suljetaan pois.

Usein kysyttyä

Korvaako agenttipohjainen tekoäly tarjousasiantuntijan?

Ei. Se hoitaa toistuvat työvaiheet, kuten vaatimusten poiminnan ja ensiluonnokset. Hinnoittelu, strateginen painotus ja lopullinen vastuu jäävät ihmiselle.

Mitä eroa on agentilla ja ChatGPT:n kaltaisella botilla?

Botti vastaa yhteen kysymykseen kerrallaan ja odottaa seuraavaa kehotetta. Agentti saa tavoitteen ja jakaa sen itse osatehtäviin ilman jatkuvaa ohjausta.

Voiko tekoäly arvioida, kannattaako tarjota?

Se voi tarkistaa, täyttääkö yritys pakolliset vaatimukset, ja verrata tarjouspyyntöä aiempiin tarjouksiin. Lopullinen päätös tarjoamisesta on silti ihmisen.

Mitä tietoa tekoäly tarvitsee toimiakseen?

Yritysprofiilin, aiemmat tarjoukset ja referenssit. Mitä tarkemmat lähtötiedot, sitä osuvampia luonnokset ovat.

Pysyvätkö tarjousasiakirjat suojattuina, kun tekoäly käsittelee niitä?

Tämä riippuu palveluntarjoajasta. Kannattaa varmistaa, missä tiedot käsitellään, ketkä niihin pääsevät ja käytetäänkö niitä mallien opettamiseen.


Aiheeseen liittyen: tekoäly julkisissa hankinnoissa. Viran Bid Team lukee tarjouspyynnön, esitäyttää vastaukset yritysprofiilin ja aiempien tarjousten perusteella ja tarkistaa tarjouksen muotovirheiden varalta ennen lähetystä. Tutustu Viran Bid Teamiin tai varaa demo.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Katso kaikki artikkelit
Blogi5. toukokuuta 2026

ESPD-lomake: mikä, miksi ja miten se täytetään

ESPD on tarjouksen pakollinen liite EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa. Käymme läpi mitä ESPD kattaa, viisi yleisintä täyttövirhettä ja miten lomake toimitetaan.

Avaa
Blogi19. toukokuuta 2026

Julkiset kilpailutukset 2026: opas tarjoajalle

Julkinen kilpailutus on hankintalain mukainen menettely, jolla viranomainen valitsee toimittajan. Näin se etenee, mistä se löytyy ja miten siihen pääsee mukaan.

Avaa
Blogi8. huhtikuuta 2026

Avoimuusperiaatteen noudattaminen ja markkinavuoropuhelun tuotokset (MAO:2/2024)

Kiertokaari Oy kävi markkinavuoropuheluja ennen jätehuoltokilpailutusta. Tiedonsaanti oli epätasaista. Tarjouspyyntö jäi epätäydelliseksi. MAO kumosi koko hankinnan.

Avaa
Blogi14. maaliskuuta 2026

Tarjoajan poissulkeminen ja itsekorjaavien toimien esittäminen (MAO:612/2025)

Hot Mix Oy Finland suljettiin pois tiemerkintäurakasta vakavan virheen vuoksi. Pelkkä väitteiden kieltäminen ei riittänyt, vaan yhtiön olisi pitänyt esittää itsekorjaavia toimia.

Avaa
Blogi28. helmikuuta 2026

Liiketoimintasiirron huomioiminen taloudellisen soveltuvuuden arvioinnissa (MAO:508/2025)

Isku Spacesille oli tehty liiketoimintasiirto emoyhtiöstä. Turun kaupunki sulki sen silti ulos 10,5 miljoonan euron kalustehankinnasta liikevaihtovaatimuksen perusteella. MAO kumosi päätöksen.

Avaa
Blogi11. helmikuuta 2026

Vertailuperusteiden alapainoarvojen ilmoittamisvelvollisuus (MAO:225/2024)

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen 155 miljoonan euron lääkehankinta kumoutui markkinaoikeudessa, koska laatukriteereiltä puuttuivat numeeriset painoarvot.

Avaa