Siirry sisältöön

ESPD-lomake: mikä, miksi ja miten se täytetään

Aaro Angerpuro
2 min luettavaa

ESPD on tarjouksen pakollinen liite EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa. Käymme läpi mitä ESPD kattaa, viisi yleisintä täyttövirhettä ja miten lomake toimitetaan.

ESPD (European Single Procurement Document, hankintapassi) on vakiomuotoinen lomake, jonka tarjoaja täyttää todistaakseen, että se täyttää hankintayksikön asettamat soveltuvuusvaatimukset. EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa sen käyttö on pakollista.

ESPD on ensimmäinen asiakirja, jonka hankintayksikkö katsoo tarjouksesta. Jos ESPD on täytetty väärin, tarjous voi tulla suljetuksi kilpailun ulkopuolelle ennen kuin kukaan on lukenut itse tarjouksen.

Mitä ESPD kattaa

ESPD sisältää tyypillisesti nämä osiot:

  1. Tarjoajan perustiedot (osa I–II): yrityksen nimi, Y-tunnus, edustajat
  2. Poissulkemisperusteet (osa III): verojäämät, rikosasiat, ammattitoiminnan virheet
  3. Soveltuvuusvaatimukset (osa IV): liikevaihto, referenssit, pätevyydet, vakuudet
  4. Loppuilmoitus (osa V–VI): sitoumukset ja allekirjoitus

Osa IV on laajin ja vaatii eniten huolellisuutta. Se jakautuu neljään alakategoriaan: soveltuvuus harjoittaa ammattitoimintaa, taloudellinen ja rahoituksellinen tilanne, tekninen ja ammatillinen pätevyys sekä laatujärjestelmät ja ympäristöjohtaminen.

Viisi yleisintä virhettä

1. Liian yleiset referenssit. Referenssi ilman euromäärää, kestoa ja asiakkaan nimeä ei täytä vaatimusta.

2. Liikevaihdon ilmoittaminen konsernitasolla. Vaatimus koskee tarjoajayhtiötä, ellei toisin mainita. Konsernin lukujen kirjaaminen suoraan on yleinen poissulkemisperuste.

3. Voimavara-alihankkijan ESPD puuttuu. Jos vedotaan toisen yksikön voimavaroihin (hankintalain 86 §), myös sen pitää täyttää oma ESPD. Pelkkä maininta ei riitä.

4. Poissulkemiskohdan vastaus "en tiedä". Hankintayksikkö tulkitsee tämän herkästi "kyllä"-vastaukseksi.

5. Lomakkeen ja tarjouksen sanamuotoristiriidat. Tarjouksen liite sanoo toista kuin ESPD. MAO kumoaa tällä perusteella tarjouksia.

Sähköinen vai paperimuoto

ESPD on käytännössä aina sähköinen. Hankintayksikkö julkaisee ESPD-lomakkeen Tarjouspalvelussa, Hansel-järjestelmässä tai vastaavassa portaalissa. Tarjoaja täyttää lomakkeen sähköisesti ja liittää sen tarjoukseensa.

Paperimuotoinen ESPD on teknisesti mahdollinen mutta käytännössä harvinainen. Hankintayksikkö voi hylätä paperilomakkeen, jos tarjouspyyntö nimenomaisesti edellyttää sähköistä muotoa.

Usein kysyttyä

Onko ESPD pakollinen myös kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa?

Ei. Pakollisuus koskee EU-kynnysarvon (221 000 € palveluissa ja tavaroissa vuonna 2026) ylittäviä hankintoja. Pienemmissä hankinnoissa hankintayksikkö voi käyttää yksinkertaisempaa vakuutusta.

Voiko ESPD:tä muokata tarjouksen jättämisen jälkeen?

Lähtökohtaisesti ei. Hankintayksikkö voi pyytää täsmennystä (hankintalain 74 §), jos lomakkeessa on muodollisia puutteita. Olennaista sisältöä ei voi täydentää jälkikäteen.

Kenen pitää allekirjoittaa ESPD?

Tarjoajan edustajan, jolla on nimenkirjoitusoikeus. Konsortion jokainen jäsen allekirjoittaa oman ESPD:nsä.

Pitääkö ESPD:n liitteet toimittaa heti?

Ei aluksi. ESPD on alustava vakuutus. Hankintayksikkö pyytää viralliset todistukset (verotodistukset, tilinpäätökset, referenssisopimukset) pääsääntöisesti vasta voittaneelta tarjoajalta ennen sopimuksen allekirjoittamista.

Mikä on ESPD:n ja hankintapassin ero?

Ei mikään. "Hankintapassi" on ESPD:n suomenkielinen vakiintunut käännös.


Aiheeseen liittyen: voimavara-alihankkijan käyttö (MAO:141/2025). Viran Bid Team esitäyttää ESPD-lomakkeet yritysprofiilin ja aiempien tarjousten perusteella, ja tunnistaa sanamuotoristiriidat tarjouksen liitteiden kanssa ennen lähetystä. Tutustu Viran Bid Teamiin tai varaa demo.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Katso kaikki artikkelit
Blogi2. kesäkuuta 2026

Agenttipohjainen tekoäly tarjousprosessissa: mitä se tarkoittaa

Agenttipohjainen tekoäly suorittaa tarjousprosessin työvaiheita itsenäisesti, toisin kuin keskustelubotti. Käymme läpi mitä se tarkoittaa, mihin se soveltuu ja mitä hyötyä siitä on tarjoajalle.

Avaa
Blogi19. toukokuuta 2026

Julkiset kilpailutukset 2026: opas tarjoajalle

Julkinen kilpailutus on hankintalain mukainen menettely, jolla viranomainen valitsee toimittajan. Näin se etenee, mistä se löytyy ja miten siihen pääsee mukaan.

Avaa
Blogi28. huhtikuuta 2026

Puitesopimus julkisissa hankinnoissa: täydellinen opas 2026

Puitesopimus on monivuotinen järjestely yhden tai useamman toimittajan kanssa. Näin se toimii, miten siihen pääsee mukaan ja miten se eroaa DPS:stä.

Avaa
Blogi28. helmikuuta 2026

Liiketoimintasiirron huomioiminen taloudellisen soveltuvuuden arvioinnissa (MAO:508/2025)

Isku Spacesille oli tehty liiketoimintasiirto emoyhtiöstä. Turun kaupunki sulki sen silti ulos 10,5 miljoonan euron kalustehankinnasta liikevaihtovaatimuksen perusteella. MAO kumosi päätöksen.

Avaa
Blogi12. toukokuuta 2026

Tarjouspyyntö vs. tietopyyntö (RFI): erot ja käyttö

Tarjouspyyntö pyytää sitovan tarjouksen, tietopyyntö kartoittaa markkinaa ilman sitoumuksia. Näin erotat nämä ja reagoit oikein kumpaankin.

Avaa
Blogi11. helmikuuta 2026

Vertailuperusteiden alapainoarvojen ilmoittamisvelvollisuus (MAO:225/2024)

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen 155 miljoonan euron lääkehankinta kumoutui markkinaoikeudessa, koska laatukriteereiltä puuttuivat numeeriset painoarvot.

Avaa