Skip to content

Julkiset kilpailutukset 2026: opas tarjoajalle

Aaro Angerpuro
3 min luettavaa

Julkinen kilpailutus on hankintalain mukainen menettely, jolla viranomainen valitsee toimittajan. Näin se etenee, mistä se löytyy ja miten siihen pääsee mukaan.

Julkinen kilpailutus on hankintalain (1397/2016) mukainen menettely, jolla hankintayksikkö valitsee toimittajan tavaran, palvelun tai urakan toimittamiseen. Menettely on avoin kaikille soveltuvuusvaatimukset täyttäville yrityksille, ja sen kulku on tiukasti säädelty avoimuuden ja syrjimättömyyden varmistamiseksi.

Julkiset kilpailutukset eroavat yksityisistä tarjouspyynnöistä kolmessa asiassa: lähde on lainsäädäntö eikä sopimusvapaus, päätöksestä voi valittaa markkinaoikeuteen, ja koko prosessi on lähtökohtaisesti julkinen.

Mitä julkiset kilpailutukset käytännössä ovat

Hankintayksiköitä Suomessa ovat valtio, kunnat, hyvinvointialueet, kuntayhtymät ja näiden määräysvallassa olevat yhtiöt. Kun tällainen yksikkö ostaa kynnysarvon ylittävän kokonaisuuden, sen on järjestettävä kilpailutus.

Tarjoajalle tämä tarkoittaa, että pelisäännöt on määritelty etukäteen: tarjouspyyntö, vertailuperusteet, painoarvot ja aikataulut on julkaistava. Hankintayksikkö ei voi neuvotella ehdoista jälkikäteen ilman menettelyn keskeyttämistä.

Kynnysarvot ratkaisevat menettelytavan

Vuoden 2026 keskeiset kynnysarvot:

  1. Kansallinen kynnysarvo: tavarat ja palvelut 60 000 euroa, sosiaali- ja terveyspalvelut 400 000 euroa, urakat 150 000 euroa
  2. EU-kynnysarvo: valtion hankinnoissa 143 000 euroa, kuntien hankinnoissa 221 000 euroa, urakoissa 5 538 000 euroa

Kansallisen kynnysarvon alittavissa hankinnoissa hankintalakia ei sovelleta, mutta hankintayksikkö voi silti järjestää pienkilpailutuksen omilla säännöillään. EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa on käytettävä EU-laajuista ilmoittelua ja ESPD-lomaketta.

Kilpailutuksen elinkaari

Tyypillinen menettely etenee viidessä vaiheessa:

  1. Markkinavuoropuhelu (vapaaehtoinen): hankintayksikkö kartoittaa tarjontaa ja teknisiä ratkaisuja
  2. Hankintailmoituksen julkaisu Hilmassa, EU-hankinnoissa myös TED-tietokannassa
  3. Tarjousten vastaanotto sähköisessä tarjouspalvelussa, määräajan sisällä
  4. Vertailu ja tarjousten käsittely: soveltuvuus, hyväksyttävyys ja vertailuperusteiden pisteytys
  5. Hankintapäätös ja odotusaika: 14 vuorokauden valitusaika markkinaoikeuteen ennen sopimuksen allekirjoittamista

Aikataulullisesti EU-hankinnan tarjousaika on vähintään 30 vuorokautta, kansallisen hankinnan vähintään 14 vuorokautta. Päätöksen jälkeinen valitusaika on aina 14 vuorokautta tiedoksisaannista.

Mistä julkiset kilpailutukset löytyvät

Suomessa kaikki kynnysarvon ylittävät julkiset kilpailutukset julkaistaan Hilma-palvelussa (hankintailmoitukset.fi). EU-kynnysarvon ylittävät hankinnat siirretään automaattisesti myös EU:n yhteiseen TED-tietokantaan (ted.europa.eu).

Itse tarjousten jättäminen tapahtuu erillisessä järjestelmässä, useimmiten Cloudia Tarjouspalvelussa, Hanselin järjestelmässä tai hankintayksikön omassa portaalissa. Linkki käyttöjärjestelmään on aina hankintailmoituksessa.

Usein kysyttyä

Voiko julkiseen kilpailutukseen osallistua mikä tahansa yritys?

Periaatteessa kyllä. Tarjoajan on täytettävä tarjouspyynnössä asetetut soveltuvuusvaatimukset, kuten liikevaihto, referenssit ja pätevyysvaatimukset, mutta yhtiömuoto, koko tai kotipaikka EU- tai ETA-alueella ei lähtökohtaisesti rajoita osallistumista.

Miten kilpailutuksesta valitaan voittaja?

Tarjouspyynnössä määriteltyjen vertailuperusteiden ja niiden painoarvojen perusteella. Yleisin malli on kokonaistaloudellinen edullisuus, jossa hinta ja laatu pisteytetään ja painotetaan ennalta ilmoitetuilla osuuksilla.

Kauanko prosessi kestää?

EU-hankinnoissa tyypillisesti 3–6 kuukautta ilmoituksesta sopimukseen. Kansallisissa hankinnoissa 1–3 kuukautta. Markkinaoikeuden valitus pidentää aikataulua keskimäärin 6–12 kuukautta.

Mitä jos tarjous tulee suljetuksi pois?

Hankintayksikön on perusteltava poissulkeminen kirjallisesti. Päätöksestä voi valittaa markkinaoikeuteen 14 vuorokauden kuluessa tiedoksisaannista. Markkinaoikeus voi kumota päätöksen, jos sulkeminen on perusteeton.

Pitääkö julkisten kilpailutusten seurantaan käyttää erillistä työkalua?

Hilman omat haut toimivat, mutta CPV-koodien ja NUTS-alueiden kohdistaminen on työlästä. Erikoistuneet työkalut tunnistavat osuvat kilpailutukset profiilin perusteella ja varoittavat määräajoista.


Aiheeseen liittyen: puitesopimus julkisissa hankinnoissa ja ESPD-lomakkeen täyttäminen. Viran kohdistaa Hilma- ja TED-ilmoitukset yritysprofiilin mukaan, esitäyttää ESPD-lomakkeet ja seuraa määräaikoja yli 20 000 hankintadokumentin pohjalta. Tutustu Viranin palveluihin tarjoajille tai varaa demo.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Katso kaikki artikkelit
Blogi28. huhtikuuta 2026

Puitesopimus julkisissa hankinnoissa: täydellinen opas 2026

Puitesopimus on monivuotinen järjestely yhden tai useamman toimittajan kanssa. Näin se toimii, miten siihen pääsee mukaan ja miten se eroaa DPS:stä.

Avaa
Blogi12. toukokuuta 2026

Tarjouspyyntö vs. tietopyyntö (RFI): erot ja käyttö

Tarjouspyyntö pyytää sitovan tarjouksen, tietopyyntö kartoittaa markkinaa ilman sitoumuksia. Näin erotat nämä ja reagoit oikein kumpaankin.

Avaa
Blogi8. huhtikuuta 2026

Avoimuusperiaatteen noudattaminen ja markkinavuoropuhelun tuotokset (MAO:2/2024)

Kiertokaari Oy kävi markkinavuoropuheluja ennen jätehuoltokilpailutusta. Tiedonsaanti oli epätasaista. Tarjouspyyntö jäi epätäydelliseksi. MAO kumosi koko hankinnan.

Avaa
Blogi5. toukokuuta 2026

ESPD-lomake: mikä, miksi ja miten se täytetään

ESPD on tarjouksen pakollinen liite EU-kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa. Käymme läpi mitä ESPD kattaa, viisi yleisintä täyttövirhettä ja miten lomake toimitetaan.

Avaa
Blogi14. maaliskuuta 2026

Tarjoajan poissulkeminen ja itsekorjaavien toimien esittäminen (MAO:612/2025)

Hot Mix Oy Finland suljettiin pois tiemerkintäurakasta vakavan virheen vuoksi. Pelkkä väitteiden kieltäminen ei riittänyt, vaan yhtiön olisi pitänyt esittää itsekorjaavia toimia.

Avaa
Blogi31. maaliskuuta 2026

Voimavara-alihankkijan käyttöön liittyvät rajoitukset soveltuvuusarvioinnissa (MAO:141/2025)

Turun Sataman 30 miljoonan euron laituriurakka vaati liikevaihdon ehdokkaalta itseltään. Ralf Ajalin vetosi alihankkijan voimavaroihin. MAO hylkäsi valituksen.

Avaa